Ajankohtaista

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni saapuu Suomussalmen kunnantalolle 5.8.2019.
elo 06

Elinkeinoministeri Katri Kulmunin vierailu Suomussalmelle 5.8.2019

Elinkeinoministeri Katri Kulmunille luovutettiin 5.8.2019 hänen vieraillessaan Suomussalmen kunnassa kunnanjohtaja Erno Heikkisen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Pentti Moilasen allekirjoittama kooste Suomusslamen kunnan kannalta keskeisistä asioista, jotka kunta toivoo päätöksenteossa otettavan huomioon. Listassa on painotettu elinkeinoelämän ja työllisyyden hoidon näkökulmasta tärkeimpiä asioita.

1. Rautatiehankkeet

Ylä-Kainuun palveluterminaalin rakentaminen ja Kontiomäki–Suomussalmi (Ämmänsaari) välisen radan kunnostaminen

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on poistaa tavaraliikenteen pullonkauloja ja mahdollistaa henkilö- ja tavaraliikenne vähän liikennöidyillä ja käytöstä poistetuilla rataosuuksilla.

Nykyisen Kontiomäki–Suomussalmi (Ämmänsaari) -ratayhteyden kunto on huolestuttava. Ratayhteyden ongelmana on radan huonosta kunnosta johtuva alhainen kuljetusnopeus ja kohtaamispaikkojen puuttuminen sekä epäkäytännöllinen puunlastauspaikka Suomussalmen kuntakeskuksessa.

Epäkäytännöllinen ja ahdas puunlastauspaikka taajama-alueella sekä huonokuntoinen rata ovat tällä hetkellä metsäyritysten mukaan pullonkauloina kuljetusmäärien lisäämiselle. Ylä-Kainuuseen Suomussalmelle tarvitaan mahdollisimman pian uusi toimiva palveluterminaali rautatiekuljetuksia varten.

Tällä hetkellä liikennepaikka on liian pieni ja se sijaitsee taajamassa aiheuttaen paljon raskasta liikennettä taajama-alueella. Puutavaramääriä liikennepaikalla on jouduttu pienentämään, jotta puutavara mahtuu liikennepaikalle. Suomussalmen metsistä yli puolet on valtion omistuksessa. Tulevaisuudessa puun käytön odotetaan lisääntyvän merkittävästi, esimerkiksi uusien biotuotetehtaiden avaamisesta esimerkiksi Äänekoskelle ja suunnitelluista investoinneista Kemiin ja/tai Kemijärvelle.

Tällä hetkellä Suomussalmen puut kuljetetaan osin rautatiekuljetuksin ja osin rekka-autoilla. Rekkakuljetukset eivät kuitenkaan ole kilpailukykyisiä yli 100 kilometrin matkalla ja tästä syystä puuta jää korjaamatta. Tämä vaikuttaa keskeisesti myös raakapuun hintaan Ylä-Kainuussa.

Palveluterminaalin rakentaminen Suomussalmelle on edellytys pohjoisen Kainuun puutavaran markkinoille saamiselle kilpailukykyisillä hinnoilla. Suomussalmen kunnan tekemän selvityksen perusteella puuterminaalin sijoittaminen Pesiön alueelle nykyisen aseman läheisyyteen on paras vaihtoehto.

Radan kunnostus palvelee lisäksi tulevien kaivoshankkeiden kuljetuksia. Tulikivi Oyj on tilannut JORC-koodiston mukaisen malmiarvion Tulikiven Suomussalmen kaivospiirissä sijaitsevasta Haaposen talkkiesiintymästä. Talkkivarantojen arvioidaan olevan Euroopan laajimmat ja alueelle on suunnitteilla 50 miljoonan euron investoinnit. Kunta on valmis osallistumaan tarvittaessa terminaalin rakentamiskustannuksiin puolen miljoonan euron panoksella.

Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut viimeisimmässä arviossaan palveluterminaalin kustannukseksi 2,3 miljoonaa euroa. Pyydämme, että väylien korjausvelan vähentämiseen vuosille tarkoitetusta määrärahasta osa kohdistetaan Ylä-Kainuun palveluterminaalin rakentamiseen ja Kontiomäki–Suomussalmi (Ämmänsaari) välisen radan välitöntä korjaus-tarvetta vaativien ratakohteiden kunnostamiseen.

Liitteenä on Väyläviraston tekemä selvitys radan nykytilasta, hankkeesta ja tavoitteesta sekä aikataulusta ja kustannuksista.

2. Luontomatkailun kehittäminen

Matkailu on yksi maailman suurimmista toimialoista ja se kasvaa jatkuvasti. Tästä johtuen matkailun merkitys näkyy lisääntyvissä määrin eri aluetasoilla niin globaalisti, alueellisesti kuin paikallisestikin katsottuna. Kainuussa matkailuelinkeino voi hyvin, sen osuus BKT:sta on 3,9 %, koko maassa luvun ollessa 2,5 %.

Hossan kansallispuisto sijaitsee Suomussalmen ja Taivalkosken kunnan sekä Kuusamon kaupungin alueella ja on kooltaan n. 111 km². Aiemmin retkeilyalueena tunnettu Hossan kansallispuisto perustettiin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi, ja puisto saikin paljon huomiota sekä valtakunnallisessa että kansainvälisessä mediassa. Suomen 40. kansallispuiston virallisia avajaisia vietettiin 17.6.2017. Hossa sopii hyvin koko perheelle ja se soveltuu osin myös liikuntaesteisille, koska osa poluista on kuljettavissa pyörätuolilla ja Hossasta löytyy myös liikuntaesteisille soveltuvia kalastuslaitureita, laavu ja vuokramökkejä. Hossan kävijämäärät ovat lisääntyneet kansallispuistostatuksen jälkeen merkittävästi. Vuonna 2015 Hossassa kävi n. 50 000 kävijää, vuonna 2017 124 000 kävijää ja vuonna 2018 101 000 kävijää.

Hossan retkeilyalueen muuttuminen kansallispuistoksi on kolminkertaistanut kohteen paikallistaloudellisen merkityksen. Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset olivat vuonna 2017 reilut 7,4 miljoonaa euroa.  Työllisyysvaikutukset olivat noin 82 henkilötyövuotta. Sen lisäksi, että kävijöiden määrä on noussut, retkeilijät kuluttavat matkallaan keskimäärin enemmän kuin ennen.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että tulevaisuudessa matkailijoiden määrä niin Hossassa kuin muuallakin kunnassamme tulee kasvamaan. Hossa on matkailukohteistamme suosituin, mutta esimerkiksi Raatteentien historia kiinnostaa kymmeniätuhansia kävijöitä vuosittain. Myös kuntakeskuksessamme on paljon nähtävää. Metsähallituksen luontopalveluille tulee turvata riittävät resurssit kansallispuistojen kehittämiseksi ja muiden luontokohteiden korjausvelan vähentämiseksi. Suomussalmen kunta on myös esittänyt, että Hossassa sijaitsevaan Metsähallituksen luontokeskukseen voitaisiin perustaa näyttely, kuten monissa muissakin kansallispuistoissa on.

Matkailun ja tarkemmin luontomatkailun työllistävä vaikutus tulee lisääntymään Kainuussa ja Suomussalmella entisestään ja se eittämättä tulee auttamaan kunnan ja valtion työllisyystilannetta.

3. Alueellisen kuljetustuen säilyttäminen ja kehittäminen

Alueellinen kuljetustuki on tärkeä pohjoisen teollisuusyrityksille kilpailtaessa muiden maiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Ruotsissa tuki on ollut kattavampi ja tasoltaan suurempi jo pitkään.

Alueellisen kuljetustuen lakkauttaminen asettaisi kotimaiset yrittäjät mahdottomaan tilanteeseen verrattuna ruotsalaisiin yrityksiin, joiden kanssa ne usein kilpailevat maailmalla. Alueellisen kuljetustuen säilyttäminen on erittäin tärkeää, sillä tuen poisto iskisi suomalaiseen yrittäjyyteen erityisesti maakunnissa, joiden kasvussa on ollut haasteita muutenkin.

Erityisen tärkeänä näemme mahdollisimman pitkät kuljetustukipäätökset, jotta yritykset voivat luottaa tuen säilymiseen ja siten se auttanee esimerkiksi investointien toteuttamisessa.

Kuljetustuen kokonaismäärä valtionbudjetissa on pieni, mutta sen merkitys on suuri niille

yrityksille, jotka sitä saavat. Kainuun yrityskenttä ja työpaikkojen määrä olisi paljon nykyistä pienempi, jos kuljetustukea ei olisi käytössä. Kuljetustuella on suuri aluepoliittinen merkitys. Kuljetustuki on kansallinen politiikan tahtotilakysymys, eikä Euroopan unioni ole sen esteenä. Suomussalmella tärkeimmät tuensaajat ovat Ämmän Betoni Oy, joka työllistää 100 henkilöä ja Tulikivi Oy, joka työllistää 50 henkilöä.

Kuljetustuesta ei saa luopua, vaan sitä on laajennettava koskemaan kaikenkokoisia yrityksiä sekä tuki on ulotettava koskemaan myös paluukuljetuksia.

4. Harvaan asutun maaseudun pilottikunta uudistuksissa

Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä on ehdottanut, että harvaan asutuille alueille muuttavat voisivat tulevaisuudessa saada verohelpotusta sekä opintolainaansa anteeksi 2 600 euron arvosta. Verohelpotuksen esikuvaksi nostetaan Norjan malli, jossa valtionveron osuutta laskettiin reilusta 14 prosentista vajaaseen 11 prosenttiin. Norjan mallin mukaisesti harvaan asuttujen alueiden yrityksiltä poistettaisiin työnantajamaksut.

Työryhmä on esittänyt myös syrjäseutulisää, joka maksettaisiin harvaan asutuilla alueilla toimiville valtion ja kuntien virkamiehille. Valtio kompensoisi syrjäseutulisän kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta.

Verotuksessa kodin ja työpaikan välisistä matkoista voi tehdä vähennyksen tietyin ehdoin. Useat suomussalmelaiset tekevät vähennyksiä oman auton käytön mukaan, koska julkista kulkuneuvoa ei pääosin ole käytettävissä. Matkakuluja saa omavastuun jälkeen vähentää enintään 7 000 euroa. Suomussalmelta on matkaa maakuntakeskukseen Kajaaniin 110 kilometriä. Laskennallisesti vähennettävää matkakulua saa vain noin seitsemän kuukauden ajalta. Vuosiloma huomioiden vähennystä ei saa kolmelta kuukaudelta laisinkaan. Sama etäisyys on myös Suomussalmen kunnan sisällä. Suomussalmen pohjoisimmasta osasta tulee matkaa kuntakeskukseen reilut 100 kilometriä. Mikäli ylärajaa harvaan asutulla maaseudulla ei olisi, voisi tämä houkutella kuntalaisia hakemaan työpaikkoja aiempaa kauempaa.

Vaikutus työllisyyteen esitetyillä kokeiluilla tai lisäyksillä voisi olla merkittävä. Suomussalmen kunta pitää hyvänä esitettyjä asioita ja on valmis toimimaan myös mukana mahdollisissa pilottikokeiluissa.

5. Sähkön siirtohintojen korottamisen rajoittaminen

Olette ottanut jo useampaan otteeseen kantaa sähkön siirtohintojen korottamiseen. Pidämme tätä asiaa tärkeänä ja kiitämme teitä asian esiin nostamisesta. Teidän mukaanne Antti Rinteen hallitus aikoo puuttua ongelmaan kiristämällä siirtohintojen vuosittaista korotuskattoa.

Kainuussa sähkön siirtohinnat ovat Suomen korkeimpia. Sähkön siirtohinnoilla on suuri vaikutus erityisesti pienituloisiin kuntalaisiimme, jolloin asiakas maksaa isoa perusmaksua, vaikka sähkönkulutus olisikin vähäistä. Investoinnit toimintavarmuuden ylläpitämiseksi ovat tietenkin tärkeitä, mutta olisiko tässäkin asiassa mahdollista ottaa mallia Ruotsista, jossa sähkövero on pienempi harvaan asutuilla alueilla. Tämäkin on yksi keino harvaan asutulle maaseudulle muuttamiseen kannustamiseen.

6. Valtion toimintaa olevien työpaikkojen alueellistaminen

Suomussalmen kunta pitää tärkeänä valtion työpaikkojen alueellistamista. Juha Sipilän hallituksen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen asetti vuoden 2018 lopussa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reinan ja kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen tekemään selvitystä alueellistamisesta.

Selvityshenkilöt ehdottivat, että henkilöstöpolitiikassa, erityisesti virkoja ja tehtäviä auki laitettaessa, otettaisiin lähtökohdaksi, että työntekijä voi tehdä ehdotuksen työskentely-paikkakunnastaan. Myös matka-aika tulisi tietyin edellytyksin voida lukea työajaksi. Selvityshenkilöiden mukaan suunnitelmallisella toiminnalla voidaan luoda osaamiskeskittymiä eri puolille maata.

Perinteiselle alueellistamiselle on kuitenkin vieläkin paikkansa. Pidämmekin tärkeänä, että valtio edelleen huomioi maakunnat valtion työpaikkojen sijoittumisessa. Valtion työpaikat ovat suhteellisesti tärkeämmässä roolissa maakunnille kuin pääkaupunkiseudulle.

Arvoisa ministeri,

kiitämme teitä vierailustanne Suomussalmella ja toivotamme teille voimaa tärkeässä työssänne Suomen elinkeino-, innovaatio-, alue- sekä energia- ja ilmastopolitiikan johtamisessa! Kutsumme teidät myös uudelleen Suomussalmelle tutustumaan tarkemmin esimerkiksi Hossan kansallispuistoomme ja vaikkapa maan kuuluun kesäteatteriimme!

Suomussalmella 5.8.2019

Pentti Moilanen                                                                               Erno Heikkinen
Kunnanhallituksen puheenjohtaja                                                 Kunnanjohtaja

Artikkelikuvassa elinkeinoministeri Katri Kulmuni avustajansa Jenny Hasun kanssa saapumassa kunnantalolle 5.8.2019. Vieraita vastassa olivat mm. kunnanjohtaja Erno Heikkinen, kunnahallituksen puheenjohtaja Pentti Moilanen, valtuuston puheenjohtaja Erja Helttunen ja sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen (kuva: Tuula Leskinen).

Jaa artikkeli:

Ajankohtaista