Ajankohtaista

huhti 04

Luonto – uhka vai mahdollisuus maaseutukunnassa

Suomussalmi on ollut ympäristöasioiden edelläkävijä, olihan se 1980-luvun alussa valtakunnan ensimmäinen ekokunta. Kunnalla on edelleen hyvä maine ympäristöystävällisenä kuntana, ja luonto on keskeinen osa brändiämme. Kunta julistautui ekokunnaksi vuonna 1981, jo ennen kuin ympäristöministeriö perustettiin maahamme. Hankkeen alussa suunniteltiin ja esitettiin kokeiluja ja tutkimuksia asumisesta metsätalouteen ja vesiensuojelusta jätehuoltoon. Kuntaan laadittiin kokeilun aikana mm. maan ensimmäinen kunnallinen jätehuoltosuunnitelma. Kokeilun perintönä Suomussalmella on ympäristönäkökulman huomioon ottaminen eri asioissa, parhaillaan selvitellään mahdollisuuksia ryhtyä ilmastoystävälliseksi Hinku-kunnaksi.

Suomussalmen suojelualueverkosto on monipuolinen, kruununa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi perustettu Hossan kansallispuisto, joka aikaisemmin oli valtion retkeilyalue. Hossan luontoarvot ovat monipuoliset: harjut, kirkasvetiset järvet, suppalammet, aarnimetsät runsaine kääpälajistoineen, monipuolinen kalasto ja suurpedot. Julma-Ölkyn kanjonijärvi on kuuluisa nähtävyys ja vesitse koettuna hieno elämys. Hossa on osa kansainvälistä Vihreää vyöhykettä ja useammasta eri alueesta koostuvaa Kalevalapuistoa.

Hossan saama kansallispuistostatus tuo monia etuja, sillä kansallispuisto on matkailun näkökulmasta vetovoimaisempi kohde kuin retkeilyalue. Status turvaa alueen kehittämisen myös tulevaisuudessa, ja se mahdollistaa puiston kehittämisen kansainvälisenä luontomatkailukeskuksena.

Kansallispuistot tutkitusti tukevat paikkakuntiensa elinvoimaa, sillä puistoon sijoitettu euro tuo alueelle kymmenen euroa. Kasvava kiinnostus puistoa kohtaan tuo lisää kävijoitä, jotka tarvitsevat rakenteita ja palveluja, jotka puolestaan luovat työpaikkoja.

Huoli ilmastonmuutoksesta on maailmanlaajuinen ilmiö, joka voi vaikuttaa voimakkaasti ihmisten käyttäytymiseen. Suomalaiset miettivät entistä useammin, matkustaako hiihtolomalla pitkän lentomatkan päähän etelään, vai suunnatako lähialueille kotimaassa. Vaikka talvet ovat lyhenemässä, on Kainuussa vielä oikeaa talvea.

Kesien kuumentuessa pohjoinen sijaintimme on etu viilennystä hakevien eteläeurooppalaisten ja muiden kuumilla seuduilla asuvien ihmisten suunnitellessa lomamatkojaan.

Elinkeinoelämän ja ympäristöarvojen yhteensovittaminen on toisinaan haasteellista, mutta siinäkin ajattelutapa on muuttunut. Kun 80-luvulla kunta tyrmäsi luontojärjestöjen esityksen Hossan alueen kansallispuistosta matkailuelinkeinon kehittämisen estäjänä, oli kunta vetämässä itsenäisyyden juhlavuoden kansallispuistohanketta.  Matkailu, biotalous ja monet teolliset alat perustuvat ympäröivään luontoon.

Toimintojen yhteensovittaminen on mahdollista, ja siksi oudoksun monissa vaalikoneissa esitettyä kysymystä, että pitäisikö talouskasvu ja työpaikat asettaa ympäristöasioiden edelle, jos nämä ovat ristiriidassa. Onko yhteensovittamisen vaikeudesta kuitenkin tehty liian suuri kysymys? Mielestäni on. Ympäristölainsäädäntö omalta osaltaan turvaa ympäristön etua. Mutta kaikkien kainuulaisten toimijoiden on toimittava yhteisten pelisääntöjen mukaan ja puolustettava alueen imagoa.

Matkailu on Kainuun tulevaisuuden suurimpia toimialoja. Brändi, imago ja mielikuvat ovat ratkaisevassa asemassa matkailijoiden valitessa kohteitaan, ja paikallisten matkailualan yrittäjien on vastattava vaatimuksiin. Kuhmon ja Suomussalmen Wild Taigan valinta kestävän matkailun hankkeen pilottikohteeksi on siksi hyvä uutinen.

Teksti pohjautuu 21.3.2019 Vuokatissa kuntien ympäristöviranomaisten koulutuspäivillä pidettyyn puheenvuoroon.

Jaa artikkeli:

Ajankohtaista